Suomenlinna

Osoite: Suomenlinna, Helsinki

1920-luvun alussa käynnistettiin lentokoneiden valmistusta Suomessa. Puolustusministeriö luovutti Susisaaresta rakennuksia tehdasta varten. Lentokonetehdas toimi Suomenlinnassa vuosina 1921–1936 aluksi Ilmailuvoimien lentokonetehtaana yhdessätoista eri rakennuksessa vuoteen 1928 saakka ja sen jälkeen puolustusministeriön alaisena Valtion Lentokonetehtaana. Suomenlinnassa rakennettiin uusia lentokoneita ja Santahaminassa hoidettiin lentokoneiden ja moottoreiden peruskorjausta.

Valtion Lentokonetehdas muutti Suomenlinnasta vuonna 1936 Tampereelle ja toimi nimellään vuoteen 1946 saakka, jolloin siitä tuli osa Valtion Metallitehtaita ja myöhemmin Valmetia ja edelleen Patriaa. Lentokonetehtaan tuotteet tunnettiin lyhenteellä IVL tai I.V.L. vuoteen 1928 saakka ja lyhenteellä VL vuosina 1928–1945.

Lentokonetehtaan ensimmäiset koneet olivat lisenssillä rakennettuja Caudron G.3 -koneita, mutta alkuvuosien laajempi tuotanto Suomenlinnassa pohjautui lähes kokonaan I.V.L. A 22 Hansa -meritoimintakoneeseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_lentokoneteollisuus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtion_lentokonetehdas

https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2018/suomen-lentokoneteollisuuden-historia-osa-1-kaikki-alkoi-suomenlinnasta

Talvisodan aikana Suomenlinnan Susisaaren bunkkerissa toimi ilmapuolustusaluekeskus (IPAK) ja jatkosodan aikana 1941-43 ilmavalvonta-aluekeskus (IVAK). Ilmavalvontaa suorittivat sodan aikana pääosin erityiskoulutuksen saaneet lotat. Bunkkerin muistolaatta on paljastettu 1997 ilmavalvontalottien aloitteesta

https://www.slhk.fi/hankkeet/valmistuneita/ivak/

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002814031.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmapuolustusaluekeskus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmavalvonta-aluekeskus

Suomen kaksi ensimmäistä saksalaisvalmisteista Freya-ilmavalvontatutkaa saatiin huhtikuussa 1943. Tutkan nimi suomennettiin ”Raijaksi”. Raijojen merkitys 1944 suurpommitusten torjunnassa oli suuri, sillä ilmavalvontatutkalla havaittiin Etelä-Suomea lähestyvät viholliskoneet 75–120 km:n etäisyydeltä. Etelä-Suomen ilmatilaa valvonut ilmavalvontatutka Raija II sijoitettiin vuonna 1943 Helsingin edustalle Kuninkaansaareen.

https://ruotuvaki.fi/-/raija-tutka-saasti-helsingin-tuholta

https://sotaveteraanit.fi/2019/09/18/emma-irma-raija-ja-muut-etulinjan-ihmenaiset/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lotta_Sv%C3%A4rd#Ilmavalvonta

Helsingin ilmatorjunnan 1939-1944 virallinen muistomerkkitykki 88 ITk 37 RMB on Suomenlinnassa Länsi-Mustasaarella. Sodan aikana Länsi-Mustasaaressa toimi ”Musta” 1. Rask.It.Ptri. Aseistuksena oli neljä 76 ItK/27 BK tykkiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_ilmatorjunta